Kotona kaikkialla

Ensimmäinen udmurtialainen majapaikkamme oli Kezissä, majatalossa nimeltä Zhivitsa ( Живица). Taloa isännöi Pjotr ja emännöi Katja ( Екатерина Семеновна Лекомцева) . Paikalla oli myös heidän tyttärensä Zenja. Rouva "Katja" on ansioitunut nainen. Hänet on palkittu mm. vuonna 2010 vuoden naisyrittäjänä Udmurtiassa. Talon väki todellakin yritti kaikkensa, turistin eteen tehtiin kaikki mahdollinen. Tämän he tekivät hyvin luontevasti ja iloisesti, vieraalla oli hyvä olla. Zhivitsa näytti olevan aika kunnianhimoinen yritys.   Tarjolla oli paitsi normaalit ruoka- ja nukkumispalvelut, myös saunaa, uima-allasta,  matkamuistojen myyntiä, museotoimintaa, pihalla järjestettäneen konsertteja muitakin kuin meitä varten, pukeutumismahdollisuus perinteisiin udmurtialaisiin vaatteisiin + valokuvaus. Ruokailuun liitettiin meille sopiva "ohjelma". Oli vierailevia muusikoita, paikallisia mummoja, munniharpun soittoa ja meitä varten paistettu hanhi (sisälle kätkettyine pulloineen). 

Lähes ainoa asia, jonka nykysuomalainen saattaa tietää Udmurtiasta, on Buranovon babushka t eli ne värikkäät mummot tämän kevään Euroviisuissa. Oli melkein pakko poiketa Buranovon kylään, kun ohi ajettiin. Buranovon kylä sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Izhevskistä etelään. Olisihan se ollut hienoa kertoa tutuille matkan jälkeen, että kyllä me ne babushkatkin nähtiin kaiken muun ohella...Mutta ei nähty. Paikallisen isäntämiehen mukaan mummot olivat paraikaa Kaliningradissa. Pakko oli tarkistaa netistä, pitikö tieto paikkaansa. Kyllä, Kaliningradissa mummot festivaaliesiintyjinä 14.-18.8. (me Buranovossa 15.8.2012) Buranovon kylässä on vajaa 700 asukasta. Kyseessä on ihan tavallinen suurehko eteläudmurtialainen kylä. Mummojen menestys näkyi siinä, että kylälle ollaan rakentamassa kulttuuritaloa. Kirkon rakentamisestakin on ollut puhetta, mutta toistaiseksi kirkkona toimi väliaikainen rakennus ja ainakin minulle jäi epäselväksi, oliko uuden perustuksiakaan vielä valettu. Suoma